29.05.2007

Keilankannan silta vihittiin käyttöön
 
Keilankannan silta vihittiiin virallisesti käyttöön tiistaina 29.5. Keilankannan alue on Saaristokaupungin maisemallinen, toiminnallinen ja liikenteellinen solmukohta, johon Lehtoniemen yksityiset ja julkiset palvelut pääsääntöisesti keskitetään.

Ensimmäinen osa Suomen kauneimmasta tiestä valmis

Saaristokaupungin asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Hyttinen tiivisti kauneimmin sanoiksi Keilankannassa pidetyn juhlatilaisuuden merkityksen: "Nyt meillä on valmiina ensimmäinen osa Suomen kauneimmasta tiestä, Saaristokadusta.”

Keilankannan sillan virallinen vihkiminen ja käyttöönotto merkitsevät samalla rakennustöiden pääpainon siirtymistä alueen saaristo-osaan. 140 metrin pituinen Keilankannan silta ja kanava muuttavat Lehtoniemen saareksi. Keilankannan sillan läheisyyteen saaren puolelle nousee koko Saaristokaupungin ydinkeskusta.

Keilankannan sillan vihkiminen 29.5.2007

Keilankannan sillan vihkiminen: Nauhaa leikkaamassa teknisen toimen johtaja Tapio Räsänen (vas.), Valtion asuntorahaston ylijohtaja Hannu Rossilahti, maakuntajohtaja Jussi Huttunen Pohjois-Savon liitosta ja kaupunginjohtaja Petteri Paronen. Nauhaa pitää Saaristokadun projektipäällikkö Ismo Heikkinen.

Saaristokaupungin keskustori saaren puolelle

Nyt avattava Keilankannan silta ja sen kupeeseen kohoavat kaksi jykevää Siltavahtitaloa ovat Saaristotien ohella Saaristokaupungin näkyvimmät maamerkit. Keilankannasta ja siltavahdeista kaupunkiin päin oleville saarille sijoittuu pääosa Saaristokaupungin kerrostaloista.

Keilankannan ydinalueelle nousevat julkiset palvelurakennukset: päiväkoti ja koulukeskus, jonka yhteyteen sijoittuvat kaupunginjohtaja Petteri Parosen mukaan neuvola- ja nuorisotilat, mahdollisesti kirjasto, kouluterveydenhuolto ja seurakunnan tiloja.

Ydinalueelle nousevaan liikepalvelukeskukseen sijoittuvat myös kaupan, kioskin ja muiden yksityisten palveluyritysten tilat. Tämän palveluryhmittymän keskelle sijoittuu arkkitehtuuriltaan 2000-lukua edustava agora, Saaristokaupungin keskustori.

Yksityiset palvelualat investoivat juuri nyt Kuopioon ennennäkemättömällä panoksella. Uusien tulijoiden kiinnostus on koko ajan nousussa. Pienten ja suurten palveluyritysten ja yrittäjien kiinnostus ulottuu jo nyt Keilankannan palvelukeskukseen, joka on lähes 14 000 ihmisen asukaspohjaisen asuinalueen näkyvä ja tyylikäs lähikeskus.

Avajaistilaisuudessa paljastettiin myös Tekninen virasto 100 vuotta -muistolaatat.

Avajaistilaisuudessa paljastettiin myös sillan päädyssä olevat Teknisen viraston 100 vuotta -muistolaatat. Muistolaattaa paljastamassa maakuntajohtaja Jussi Huttunen (vas.) ja kaupunginjohtaja Petteri Paronen.

Vuoden 2010 asuntomessuihin valmistauduttava huolella

Vuoden 2010 asuntomessualue on sekin saaren puolella aivan lähellä Keilankannan keskusta. Asuntomessut ovat valtakunnallista mielenkiintoa herättävä suurtapahtuma.

- Kuopiolaisten ihmisten, kaupungin, alueen yritysten, yhteisöjen ja median kannattaa kiinnittää tähän seikkaan jo nyt huomiota ja valmistautua käyttämään ainutlaatuinen mahdollisuus hyödykseen huolella ja hyvissä ajoin, Paronen korosti.

Pohjois-Savon Liiton  maakuntajohtaja Jussi Huttusen mukaan Saaristokaupunki osoittaa, miten merkittävästi joukkoliikenteen toimivuus parhaimmillaan voi hyödyttää koko asuinaluetta ja sen ihmisiä. Alue on hänen mukaansa samalla esimerkki yhdyskuntarakenteen oikeanlaisesta tiivistämisestä.

Sillan avauksessa leikatusta nauhasta riitti omat kappaleensa myös mukana olleelle yleisölle.

Sillan avauksessa leikatusta nauhasta riitti omat kappaleensa myös mukana olleelle yleisölle.

Esimerkki Kuopion ennakkoluulottomuudesta 

Valtion ylijohtaja Hannu Rossilahden mukaan Saaristokaupunki on näyttö Kuopion kaupungin ennakkoluulottomuudesta.

- Hankkeen suurin opetus on, että kunta voi tehdä ja kehittää alueensa asumista todella paljon, jos siihen löytyy aidosti halua. Kuopio sijaitsee haasteellisella paikalla vesistöjen ja mäkien keskellä. Se ei helpota yhdyskuntasuunnittelua ja rakentamista, Rossilahti painotti.

- Kuopiossa vesistö ja mäkinen maasto on nähty mahdollisuuksina, joihin on tartuttu ennakkoluulottomasti, ylijohtaja Rossilahti ihasteli.

Teksti: Pertti Kovanen
Kuvat: Raija Korhonen