24.12.2009

Kaupunki tiedottaa >Ajankohtaista >Uutiset


Joulutarina Saaristokadun Ellen Thesleffistä

Taidemaalari ja -graafikko Ellen Thesleff kuuluu Suomen taiteen merkittävimpiin naistaiteilijoihin. Thesleff asui Kuopiossa 1872–1884. Koti Tulliportinkadulla ja kesähuvila Kumpusaaressa muodostuivat suvun ja ystävien kokoontumispaikoiksi.

Suomessa eli 1900-luvulla kolme taidemaalaria, jotka kaikki kuuluvat nykykäsityksen mukaan Pohjoismaiden ja Euroopan merkittävimpien kuvataitelijoiden joukkoon. He olivat kaikki naisia.

Nämä arvostetut taiteilijat olivat Ellen Thesleff (1869 - 1954), Sigrid Schauman (1877 – 1979) ja Helene Schjerfbeck (1862 - 1946). He elivät siis 1950 - 1970 – luvun paikkeille asti.

Ellenin Kuopion vuodet

Ellen Thesleff on osa Kuopion kulttuurihistoriaa. Hänen mukaansa nimetty silta lähtee Saaristokadun kaupunginpuoleiselta rannalta, Kumpusaaresta, läheltä Ellen Thesleffin ”unelmien valtakuntaa”, Kumpusaaressa sijaitsevaa ”Pikku Kumpu” – kesähuvilaa. Silta on Saaristokadun pisin, 280 metriä.

Thesleffin perhe asui nykyisen Puusepänkadun ja Tulliportinkadun kulman suuressa puutalossa, joka oli vielä 1980-luvulla pystyssä. Perheen isä työskenteli Kuopiossa rakennusinsinöörinä Itä-Suomen tie- ja vesihallituksessa. Ellen Thesleff piti Kuopion-aikaansa elämänsä onnellisimpana, varsinkin Kumpusaaren kesiä.

Ellen Thesleff on saanut oman kauniin sillan täysin aiheesta, ansiosta. Kuopiolaisten soisi tutustuvan tähän mestariin, joka eli vuoteen 1954 asti. Hän on merkittävä osa kuopiolaista kulttuurihistoriaa, edelläkävijä, kansainvälisestä näkökulmasta kuin maalaustaiteen Minna Canth. Minnan kulttuurisalonki kukoisti laajimmillaan Kuopiossa juuri Thesleffien aikaan.



Kaupunkikuva Kuopiosta, 1922. Kuopion taidemuseon kokoelma.

Taiteilija Ellen Thesleff

Kuopion Taidemuseossa on viitisentoista Ellen Thesleffin teosta, osa Taidemuseon omissa, osa Leonardo da Vilhun kokoelmassa.

Thesleffiä pidetään yhtenä Suomen ensimmäisistä ekspressionisteista. Ekspressionistina hänet luetaan nykyisin aivan Euroopan terävimpään kärkeen. Mutta hän oli paljon muutakin, impressionisti ja symbolisti, samoin lahjakas pianisti.

Thesleffin lentävä lause kuuluu näin: ”Absoluuttinen kauneus on olemassa. Se on niin korkealla, ettei totuus sitä koskaan tavoita. ”

Sitä, olennaisinta, hän töillään elämänsä ajan tavoitteli.

Helene Schjerfbeck ja Sigrid Schauman

Kolmikosta arvostetuin lienee Helene Schjerfbeck, jos arvoa mitataan myytyjen taulujen euroarvolla. Kuuluisia ovat Schjerfbeckin 36 omakuvaa, joissa taiteilija vähitellen häviää todellisuudesta ikuisuuteen. Ikuisuus hänelle saapui vuonna 1946.

Sigrid Schaumanin töiden on sanottu ”kylpevän paratiisillisessa valossa”. Ääriviivat katoavat. Ulkoisen todellisuuden maiseman ja näyn tilalle nousee sisäinen näkeminen.

Sigrid eli täyden elämän, vuoteen 1979.  Hänestä kerrotaan hauskaa tarinaa. Vanhan taiteilijan huomiokyky oli heikentynyt. Hän käveli joulunajan hälinässä päin punaisia jossain vilkkaan Espan liikenteessä. Nuori poliisi pysäytti ja otti kulkijan ankaraan puhutteluun. Hän kysäisi samalla, ”onko täti aiemmin ollut poliisin kanssa tekemisissä.” Sigrid vastasi arvokkaasti: ” Viimeksi silloin, kun veljeni ampui Bobrikovin. ”

Jouluajelulle

Vinkki kaikille kuopiolaisille. Käykää joulun pyhinä Saaristokadulla hiljaisella jouluajelulla tai –kävelyllä.  Kauneutta ei usein tarvitse lähteä etsimään kovin kauaksi.

Teksti: Pertti Kovanen
Pääkuva: Ikaros, 1940-luvun loppu. Katarina ja Leonard Bäcksbackan kokoelma, Helsingin kaupungin taidemuseo.