18.06.2012

 

Saaristokaupunki täytti

kymmenen vuotta        

Saaristokaupungin rakentaminen aloitettiin Savolanniemessä kymmenen vuotta sitten. Valtuusto-virastotalolla 18.6. järjestetyssä juhlaseminaarissa luotiin katsaus kuluneeseen vuosikymmeneen sekä kartoitettiin tulevaisuudennäkymiä.
 

Kuva: Kuopion Matkailupalvelu
Kuva Kuopion Matkailupalvelu


Asuntorakentaminen aloitettiin Saaristokaupungiksi nimetyllä alueella Savolanniemen Etelärannassa vuonna 2002. Saaristokaupunki-suunnitelman mukaan asuinalue on "valmis" vuoteen 2020 mennessä. Tänä keväänä saavutettiin asukasluvussa 7 000 asukkaan virstanpylväs: puolet vuoden 2020 asukastavoitteesta.

Kaupunginjohtaja Petteri Paronen eritteli puheenvuorossaan Saaristokaupungin kulunutta kymmentä vuotta. Hän kiitteli erityisesti arkkitehti Leo Kososen ja asuntotoimenjohtaja Hannu Harjunheimon kaukonäköisyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

- Leo Kososen Saaristokatu-suunnitelma on osoittautunut ennakkoluulottomuudessaan nerokkaaksi oivallukseksi. Nykyinen Saaristokaupunki on Leon ja hänen kaavoitustiiminsä työn jälkeä.  

- Hannu Harjunheimoa voimme kiittää siitä, että rakentaminen on sujunut hyvin aikataulussaan lähes täysin ilman perinteisiä valitus- ja riitaviivästyksiä.

Eteläisestä Pengertiestä Saaristokaduksi

 

Kuva: Jukka Rönkkö
Hannu Harjunheimo ja Leo Kosonen uusien suunnitelmien äärellä.


Alkuperäisissä luonnoksissa Saaristokatu kulki vielä nimellä Eteläinen Pengerkatu. Saaristokaupungin nimeämisessä vertailukohtaa haettiin Joensuun Rantakylästä. Leo Kososen mukaan Saaristokaupungin ja -kadun suunnittelussa onnistuttiin luomaan oikeanlainen mielikuva houkuttelevasta asuinalueesta. Kaupunginosan pitkä historia saatiin yhdistettyä moderniin asumiseen. Saaristokaupunki on kuin Kuopion käyntikortti.

- Saaristokaupunki on osoitus siitä, että Kuopiolla on jo nyt käsissään ainekset olla urbaani, tiivis ja tehokas luontokaupunki.

Petteri Paronen linjasi Saaristokaupungin olevan tulevinakin vuosina asuntojen päätuotantoalue. Saaristokaupungin rakentaminen jatkuu vielä kymmenisen vuotta. Leo Kosonen arvioi alueen asuntotuotannon kasvun olevan kiinni ennen kaikkea kahdesta tekijästä.

- Etelä on Kuopion ainoa todellinen leviämissuunta. Täydennysrakentaminen ja Lehtoniemen kerrostalojen rakentamisen onnistunut toteutus ovat edellytyksinä kasvulle, Kosonen sanoi.

Teksti ja kuva Jukka Rönkkö