13.02.2006

13.02.2006

Raikkaita eurooppalaisia tuulia " suomalaisessa metsässä" - Saaristokaupungissa

Europan 8 arkkitehtuurikilpailun tulokset julkistetaan maanantaina 13.2.2006 kaikkialla Euroopassa.

Kuopion Saaristokaupungin kilpailussa palkittiin kolme arkkitehtiryhmää hyvistä ehdotuksistaan, jotka kaikki ovat mielenkiintoisia, jopa huikeita. Näistä mikään ei noussut selvästi muiden ohi, joten palkintosija jaettiin tasan kolmen ehdotuksen kesken. Lisäksi yksi ehdotus sai kunniamaininnan. Palkintojen jako ehdotusten tekijöille tapahtuu myöhemmin keväällä järjestettävässä tilaisuudessa.

Palkittavat ehdotukset ovat vastanneet kilpailussa asetettuun kysymykseen " luontoon liittyvästä urbaanista kaupunginosasta joukkoliikennekadun varrella" kukin omalla ja mielenkiintoisella tavallaan. Yleensä ehdotuksista voi huomata etelä- ja keskieurooppalaisen suhtautumisen suomalaiseen "villiin" luontoon. Luonto käsitellään ainutlaatuisena voimavarana, jonka ääreen ihmisellä on mahdollisuus asettua.

Palkittujen ehdotusten tekijät ovat onnistuneet hillitsemään liiallisen tunteiden palon ja keskittymään itse tehtävään arkisen elämän kannalta. Ehdotuksista löytyy kehityskelpoisia ja vahvaluonteisia ratkaisuja, joita voidaan jatkossa soveltaa Lehtoniemeen rakennettavaan "europan-helmeen".

Palkitut ehdotukset asetetaan nähtäville 13.2.2006 alkaen Teknisen viraston ala-aulan näyttelytilaan. (Avoinna arkisin klo 8.00-15.30 Suokatu 42)

Yleisarvostelu kilpailuehdotuksista:

Kilpailutehtävä on ollut yleisesti haastava, sillä aikaisempia esimerkkejä vastaavanlaisista, luontoon soluttautuvista, tehokkaasti ja yhtenäisesti rakennetuista kaupunginosista eli ”helmistä” ei ole. Kilpailijoiden täyttyi miettiä, mitkä ovat niitä perusasioita, joilla urbanismia saadaan synnytettyä.

Millainen rakennettu ympäristö johtaa sellaiseen yhteisölliseen kokemukseen, missä jokainen yhteisön jäsen voi kokea itsenäisenä kuuluvansa johonkin suurempaan? Toisaalta kilpailijoiden tuli myös ratkaista rakentamisen suhde ympäröivään luontoon. Kaikki tämä oli liitettävä perusteltuun liikenneratkaisuun siten, että liikenne on elimellinen osa rakennettua ympäristöä.

Ehdotukset voitiin karkeasti jakaa kahteen ryhmään.

Ensimmäisessä ryhmässä oli ehdotukset, joissa oli keskitytty rakennussuunnittelun avulla ratkaisemaan kilpailuohjelmassa kuvatut ongelmat. Kaupunkirakenteellinen idea oli näissä ehdotuksissa jätetty täysin toissijaiseksi tai se oli kokonaan unohdettu tutkia. Rakennussuunnitelmat ja arkkitehtuuri oli korostunut ja joukkoon mahtuikin useita kiinnostavia ja houkuttelevan näköisiä töitä.

Toisessa ryhmässä oli ehdotukset, jotka keskittyivät kilpailuohjelman mukaisesti ratkaisemaan ensisijaisesti kaupunkirakennetta eli ”helmeä”. Näissä ehdotuksissa rakennussuunnittelu oli yleisesti jäänyt vähemmälle huomiolle ja rakennukset oli kuvattu enemmän kaaviomaisina massoina.

Silmiinpistävää ehdotusten joukossa oli sangen monen tekijän suhde luontoomme. Tämän ajatuksen mukaan metsä on arvokas sellaisenaan ja ihmisen oleminen ja asuminen metsässä pitää toteuttaa mahdollisimman hienovaraisella tavalla, hädin tuskin oksaakaan taittamatta. Näissä ehdotuksissa monesti korkeat ja kapeat tornimaiset talot seisoivat ohuin pilarijaloin erillisinä metsässä. Ihminen voi tällä tavalla vain katsella metsää omasta rauhastaan häiritsemättä lainkaan luontoa. Tämänkaltaiset ehdotukset johtavat kuitenkin ylisuureen ja tehottomaan liikenneverkkoon, joka käytännössä tuhoaa luonnon, vaikka rakennukset sitä säästäisivätkin.

Tarkempi ryhmittely eri ratkaisumalleihin tuotti seuraavia typologioita:

-Taloryhmiä tai taloja metsässä
-Rakennuksin rajattuja pihatiloja metsässä
-Viiltoja metsässä
-Talojen tai taloryhmien verkostoja metsässä
-Selkeä helmikeskus kokonaisuuden yhdistäjänä metsässä

E8

Ehdotusten arvostelu:

10. (AN319), lunastus
AN319

tekijät:        Kirstin Bartels, arkkitehti Saksa
                  Nils Nolting, arkkitehti Saksa
                  Arne Hansen, arkkitehti Saksa

Mustekalamainen kaupunkirakenteen hahmo on idealtaan kirkas ja selkeä. Helmen keskus on osa jokaista lonkeroa. Kaikki tiet johtavat helmen keskustaan. Tiivein ja korkein rakentaminen lähellä Lehtoniementietä. Lonkerot kiemurtelevat keskustasta kohti rantaa rakennusten madaltuessa samalla. Rakennussuunnittelu on ehdotuksessa jäänyt kaaviomaiselle tasolle, mutta ehdotus antaa hyvät lähtökohdat jatkossa kehittää rakennuksia kaupunkirakenteeseen sopivalla tavalla.

16. (AA313), lunastus
AA313

tekijät:         Paula Julin, arkkitehti Suomi
avustajat:     Katja Maununaho, arkkitehti-yo Suomi
                        Laura Vara, arkkitehti-yo Suomi 
                   Jesperi Vara, arkkitehti-yo Suomi
                   Ulla Seppä, arkkitehti-yo Suomi

Ehdotus on toteuttamiskelpoinen ja osin tavanomainenkin ratkaisu. Pitkät, maaston mukaan mutkittelevat talomassat etenevät Lehtoniementieltä kohti rantaa muuttuen kerrostaloista rivitalojen kautta pientaloiksi. Helmen palvelut ja urbaani tila löytyy pääkadun varresta. Taloryhmät ja asunnot aukeavat pääosin mukavasti ja suojaisasti luontoon ja kohti järvenselän maisemaa. Ehdotus on onnistunut ratkaisemaan kokonaisuuden kaupunkirakenteen tasolta rakennussuunnitteluun asti. Yhtäläisyydet Lehtoniemen ensimmäiseen helmeen on melko helppo huomata.

28. (CO905), lunastus
europa8kilpailuItal

tekijät:       Vincenzo Ferrara, arkkitehti Italia
                 Guido Musante, arkkitehti Italia
                 Marco Domenico Giorgio, arkkitehti Italia

avustajat:   Susanna Loddo, arkkitehti Italia
                 Francesca Violi, arkkitehti Italia

Ehdotus esittelee mielenkiintoisen liikenneratkaisun. Rakentaminen sijoittuu pääosin kehämäisten liikenneväylien sisäpuolelle. Ratkaisu jättää näin muodostuvan suurkorttelin keskustan täysin autottomaksi puistomaiseksi tilaksi, joka yhdistää pieniä erillisiä kortteleita. Kehät kohtaavat toisensa helmen ytimessä, minne on sijoitettu helmen palvelut, kuitenkin ylimitoitettuina. Idea on kuitenkin mainio ja ratkaistavissa helposti myös toimivalla tavalla. Erikoisuutena ehdotuksessa on esitelty suuri, kortteleihin liittyvä autotallirakennus, jonka käyttämättömän paikan asukas voi halutessaan jalostaa asuntonsa lisätilaksi, työhuoneeksi tms.

18. (TW030), kunniamaininta
Kunniamaininta

tekijät:      Klaus Rothhahn, arkkitehti Saksa
               Jan Foerster, arkkitehti Saksa     
avustaja:   Marion Enel, Saksa

Ehdotuksen perusidea on mielenkiintoinen. Neliömäinen umpikortteli perinteisessä kaupungissa sulkee sisälleen rauhan ja jättää ulkopuolelleen kaupungin hälyn. Saaristokaupungin ainutlaatuisessa luonnonympäristössä samanmuotoinen umpikortteli toimiikin päinvastoin – se sulkee sisäänsä yhteisöllisyyden ja urbaanin toiminnan ja jättää ulkopuolelleen koskemattoman luonnon. Erilliset pienet umpikorttelit eivät kuitenkaan liity toisiinsa mielekkäällä tavalla eivätkä siten muodosta yhtenäistä ja hahmotettavaa ”helmeä”. Kortteliratkaisu paranisi huomattavasti jos neljännen sivun jättäisi pois umpikorttelista, kuten ehdotuksen leikkausperspektiivissä on esitetty.



Sulje ikkuna